[ iänvanha (vuodelta 2009) kuva toisesta hahmosta, jota muokkasin vähän. pahoittelen tasottomuutta ja anatomian hirveyttä. kuvassa ei näy kaikki tatuoinnit, joten päivitän kuvan uudempaan jahka saan aikaiseksi. ]Nimi: Madison Harley de La Roche. Reagoi vain nimeen
Rusty.
Ikä: 22
Sukupuoli: Mies
Suuntautuminen: Miehiin päin.
Kansalaisuus: Australia, mutta Louisianassa asumisen jälkeen, puhuu aika voimakkaalla murteella.
Jengi: Hazard Hooligans
Asema: Välittää kaikkea mahdollista jengilleen, mitään kyselemättä.
Kuinka joutui jengiin: Pikkuveljensä Nailsin kautta. Liittyi suojellakseen pikkuveljeään ja tarjotakseen pikkuveljensä jengille hienoisen etulyöntiaseman muihin jengeihin nähden ja hankkiakseen rahoittajilleen asiakkaita.
Riitti: -
Suhtautuminen muihin jengeihin: Ei oikein näe eroa Cerberuksen tai Smileysien välillä, koska kummatkin uhkaa omaa jengiä. Kummankin jengien edustajat ovat hänen mielestään vajaaälyisiä vatipäitä, mutta Rusty Nailsiin tullessaan maksavia asiakkaita. Asiakaspalveluaikojen ulkopuolella suhtautuminen on aika kylmäkiskoista ja välinpitämätöntä, mutta jos poikkeavuuksia jengin edustuksesta löytyy, voi nuorukainen mieltää seuran ihan mukavaksikin. Eikä ole jengillä väliä jos joku kehtaa kajota hänen pikkuveljeensä väärin. Silloin jokainen on järjettömän vihan kohteena. Prioriteetissä Nails tulee ensin ja seuraavana Hazard Hooligans - oma jengi, eli oma perhe.
>>>>>Luonne:
Rusty on perusluonteeltaan herkkä ja huomion- ja hellyydenkipeä poikalapsi, joka tulee varmasti ikuisesti etsimään elämäänsä ihmistä, joka pitäisi huolen hänestäkin. Ihastuessaan addiktoituu ihmiseen jo ennenkuin toinen ehtii itse välttämättä edes tajuta ihastumisen tapahtuneen. Hänen halunsa uskoa pelkkää hyvää ihmisistä sumentaa usein arvostelukyvyn niin, että huonotkin puolet ihmisessä kääntyy hyviksi ja nuorukainen on valmis vaikka konttaamaan lasinsiruilla saadakseen ihastuksensa kohteen pysymään elämässään, vaikka hänen elämäntilanteensa vaikeuttaakin parisuhteiden muodostumista. On sanomattakin selvää, että sydänsuruja on paljon, eikä hän osaa oikein käsitellä omia henkilökohtaisella tasolla ilmeneviä ongelmia terveellä ja aikuismaisella tavalla, vaan hukuttautuu usein alkoholiin, päihteisiin tai lääkkeisiin ollessaan surullinen. Tällöin häneen on vaikea saada minkäänlaista kontaktia.
Rusty on myös perusluonteeltaan äärimmäisen sanavalmis ja verbaalisesti lahjakas ollessaan tekemisissä ihmisten kanssa, jotka eivät hetkauta hänen ihastumismittariaan tai aiheuta hänessä muutenkaan voimakkaita tunteita. Hyväntuulisuus ja ilkikurisuus tekevät hänestä hyvän asiakaspalvelijan, joka osaa olla asiallinen ja hallitsee leikinlaskun sujuvasti. Läheisiään kohtaan Rusty on erittäin lämmin ja sydämellinen, huolehtiva ja välittää enemmän kuin olisi ehkä terveellistä. Hän ei luota kovin helposti ihmisiin ensisilmäyksellä, mutta on hyvin helposti hurmattavissa kauniilla hymyllä, pienellä flirtillä ja saamalla hänet tuntemaan olonsa erityiseksi. Rusty osaa pitää myös hauskaa kaikin mahdollisin tavoin ja koska hänellä on harvemmin siihen aikaa tai energiaa, niin päätyy vetämään kaiken yleensä aivan överiksi. Negatiivisia tunteita tuntiessaan hän menee hiljaiseksi, usein mököttää, eikä kuitenkaan jaksa pitää katkeruutta kauhean kauan sisällä, vaan pääty tavalla tai toisella ilmaisemaan ongelman ääneen. Hän vihaa sitä, kun asioista vaietaan.
Nails on aivan kokonainen luku Rustyn elämässä. Hän on veljeään kohtaan hyvin ylisuojeleva ja lähes vainoharhainen, jos ei tiedä missä tämä on tai mitä tämä tekee. Vaikka hän tietää viranomaisten pöytäkirjojen olevan totta siitä, että pikkuveli on kyennyt puukottamaan jonkun kiusaajansa hengiltä koulussa, hän kieltää sisimmissään sen, että Nails olisi tehnyt sitä tahallaan. Hän myös kieltää viimeiseen asti veljensä olevan millään tavalla paha, jos joku yrittää hänelle siitä kertoa, vaikka tietäisi tämän puhuvan tottakin. Hänen tärkeysjärjestyksessään Nails tulee aina ensimmäisenä ja vaikka baarin ja muun bisneksen pyörittäminen on yksin ihan järjettömän raskasta, hänellä on silti aina aikaa ja energiaa huolehtia siitä, että Nailsilla on kaikki mitä tämä tarvitsee. Huolehtii aamuisin, että tämä ottaa lääkkeensä ajoissa, että tällä on lämmin ruoka, siisti koti ja hyvät oltavat. Hän myös viihtyy veljensä seurassa muutenkin hyvin paljon, eikä koskaan ole tehnyt pahaa vetää toista syliin halatakseen pitkään, jos pikkuveljellä on paha olo.
>>>>>Ulkonäkö:
Rusty on pituudeltaan 180 senttimetriä pitkä ja hänen kapean vartalonsa paino hipoo 60 kilon rajoja, sillä baarinpitäjällä ruokailutottumukset ja unirytmi heittelevät pahasti, eikä liikuntaakaan tule harrastettua liiemmin. Hänen piirteensä ovat erityisen kauniit ja tämän takia nuorukainen on pärjännyt alternative-mallina rapakon toisella puolella. Rustyn hiukset ovat ruosteenpunaiset, josta hän on saanut omalaatuisen lempinimensä lapsuudenkaveriltaan. Hänen kasvonsa ovat feminiiniset ja mieleenpainuvat terävien piirteiden vuoksi. Kirkkaat sinivihreät silmät muistuttavat väriltään ja syvyydeltään merta. Lievän alipainon vuoksi luut pukkaavat itsensä näkyviin kuultavan ihon alta ja nuorukainen pukeutuu usein vähiin vaatteisiin, sillä tietää omaavansa hyvännäköisen kehon. Hänen itseluottamuksensa näkyy siinä asenteessa, kuinka hän kantaa itseään, kehonmyötäisiä ja tyköistuvia vaatteitaan sekä omalaatuista tyyliään, joka sekoittaa taitavasti kaikenlaista katumuotia. Hiukset ovat epätasaiset ja osittain hartioita hipovat, muistuttavat aamuisin ruosteenpunaista leijonanharjaa, joten hän pitää niitä ainakin töissä joko ponihännällä tai pienenä nykerönutturana päälaella, johon kaikki hiukset yltäis menemään kiinni.
Lävistykset: Kummatkin kulmat on lävistetty keskikohdalta, nenänvarressa silmien välissä on bridge, ylähuulella amorinkaaren keskikohdalla on medusa, alahuulella on snakebites sekä vasemmassa poskessa. Oikeassa korvassa hänellä on industrial, kummassakin korvassa tragus ja korvanlehdissä useita renkaita. Hän on lävistyttänyt kummatkin nänninsä, sekä napansa. Niskassa ylimmän nikaman yläpuolella sekä välittömästi solisluiden alapuolella on surface-lävistykset. Lisäksi hänellä on microdermalit molemminpuolin otsaa. Pienet kartiot muistuttavat pikkuruisia pirunsarvia.
Tatuoinnit: Hänen vasemman kätensä hartialta ranteeseen yltävä sleeve koostuu piikikkäistä köynnöksistä ja upeista ruusuista. Oikean hauiksen kohdalla on kaksi raitaa ja ranteen sisäpuolella on pata-symboli.
>>>>>Menneisyys:
Madison Harley de La Roche syntyi ihan tavalliseen, keskiluokkaista parempaan perheeseen esikoisena eräänä joulukuisena aamuna kaksikymmentä vuotta sitten. Kaikin tavoin huomioitu poikalapsi sai viisi vuotta myöhemmin seurakseen pikkuveljen Nicky Rainen eli Nailsin - vielä nykyäänkin elämänsä tärkeimmän ihmisen. Tietenkään ensimmäisistä vuosista kenelläkään ei ole minkäänlaisia muistikuvia, mutta heillä oli useampia lapsenvahteja, joita kummatkin näkivät enemmän kuin vanhempiaan. Jos vanhemmat olivat kotona, Rusty piti silti aina huolen Nailsista ja tämän hyvinvoinnista, oppien jo hyvin nuorella iällä ymmärtämään sen mitä niin pieni ihminen tarvitsi ollakseen onnellinen ja voidakseen hyvin. Hän osasi lämmittää maidonvastikkeen oikean lämpöiseksi katsomalla vierestä kun lapsenvahti teki sen, oppi mitkä olivat toisen nukkumaanmenoajat ja sen, miten pikkuveljen sai rauhoittumaan kun itkusta ei meinannut tulla loppua, äidin repiessä melkein hiuksia päästään ja huutaen, ettei jaksa kuunnella tai lähti ovet paukkuen huoneesta pois. Siitä huolimatta Rustyn mielestä lapsuus oli suhteellisen hyvä, olivathan he aina kaksin.
Kaikki se kuitenkin muuttui siinä vaiheessa, kun vanhemmat erosivat Rustyn ollessa kuudentoista. Nails oli tuohon aikaan yhdentoista, eikä elämä ollut kotona siihenkään mennessä ollut kauhean kaksista, mutta nyt kaikki tuntui leviävän käsiin. Hyvistä oloista huolimatta heitä kiusattiin koulussa kumpaakin. Rustyä vähän vähemmän, sillä hän pystyi kääntämään kaiken vain leikiksi ja pitämään puolensa, eikä juuri välittänyt mistään mitä kukaan sanoi, mutta Nailsin tilanne oli eri. Hän piti Nailsinkin kiusaajat loitolla ja piti huolen, ettei toisen tarvinnut turhaan pahoittaa mieltään. Rustyn täytyi itsensä aikuistua vähän liiankin nopeasti, jotta kykeni pitämään Nailsista huolen kotona. Ei hän osanut itse ajatella, että asiat voisivat olla paremminkin, koska oli jo oppinut huolehtimaan heidät samaa matkaa koulusta kotiin, tekemään kotona ruuan kun lapsenvahteja ei enää kotona paljoa näkynyt heitä auttamassa ja auttamaan Nailsia läksyissä, omienkin kanssa itsekseen painiessaan. Vanhemmat tulivat kotiin joskus illasta töistään. Joskus kotiin tuli vain jompikumpi ja joskus he olivat yönkin kahdestaan.
Sitten tuli se päivä, kun äiti ja isä olivatkin kotona jo kun he tulivat koulusta ja heillä oli ilmiriita päällä. Äiti oli pakannut laukkunsa ja hänen laukkunsa. Hänen oli määrä lähteä äidin mukaan jonkun miehen matkaan, ketä Rusty ei ollut koskaan tavannut ja vielä jonnekin jorpakon taakse toiselle mantereelle. Se oli ensimmäinen kerta kun yleensä niin pitkäpinnainen ja hyväntuulinen Rusty sai itse raivokohtauksen, eikä säästellyt sanojaan haukkuessaan kummatkin vanhempansa mitä mielikuvituksellisin sanoin verbaalisesti lahjakkaana nuorena. Sillä ei kuitenkaan ollut vaikutusta, sillä avioeropaperit oli allekirjoitettu, oikeuden päätös kummankin lapsen sijoittumisesta tehty, eikä heille oltu kummallekaan kerrottu asioista yhtään mitään. Se vaan tapahtui, eikä Rustyllä ollut muita vaihtoehtoja, kuin lähteä äidin mukaan. Hän tunsi syvää katkeruutta vanhempiaan kohtaan. Heidät oli jaettu kylmästi kummallekin, kuten huonekalut, kodinkoneet ja arvotavaratkin.
Uudella mantereella odotti uusi koti, johon äiti oli halunnut uuden miehensä kanssa muuttaa, jonka Rusty tapasi ensimmäisen kerran lentokentällä, kun kuuli olevansa matkalla Louisianaan. Hän ei pitänyt miehestä, eikä hän pitänyt tämän lapsista, joita hänen oli määrä kutsua sisaruksikseen. Oli sanomattakin selvää, että sama välinpitämätön asenne äidin suunnalta jatkui paikasta riippumatta. Erityisen katkeraksi kaikesta teki sen, että hänen äitinsä leikki äitiä lapsille, jotka eivät olleet hänen omiaan. Niinpä Rusty päätyi kuluttamaan aikaansa muualla, pyöri vähintäänkin kyseenalaisissa porukoissa ja päätyi tekemään kaikenlaista omaksi ilokseen. Ei sillä ollut väliä, kunhan sillä sai tapettua aikaa, eikä tarvinnut mennä kotiin. Ei hän viihtynyt koulussa, vaan lintsasi suurimman osan ajasta ja päätyi tekemään tietyille tahoille erilaisia mallinhommia ja odotti palavasti sitä, että olisi täysi-ikäinen, eikä äidillä olisi enää sanomista hänen menemisiinsä. Kokoajan Rusty halusi Nailsin luo kotiin ja aina kun hän yritti soittaa kotiin, kukaan ei kuitenkaan vastannut. Hän kirjoitti kotiin, eikä kuitenkaan saanut kirjeisiinsä vastausta.
Vihdoin tuli se päivä, jolloin Rustystä tuli täysi-ikäinen ja hän täysin lainvoimaisesti saattoi tehdä ihan mitä ikinä tahtoi ilman, että äidin uhkailut siitä kävisivät toteen, että hänet haettaisiin korvista raahaten takaisin kotiin jos hän yrittäisi karata. Rahaa lentolippuihin ei kuitenkaan tippunut, joten Rustyllä meni suunnilleen puoli vuotta aikaa tienata mallitöillä ja muilla pikkuduuneilla rahat kasaan, että voisi hypätä koneeseen ja palata Adelaideen kotiin pikkuveljensä luokse. Se oli kuitenkin suunnaton järkytys, mikä häntä odotti kotona. Vanha kotitalo ei ollut enää isän ja pikkuveljen asuttama, vaan siellä asui aivan oudot ihmiset. Viranomaisilta asiaa selvittäessään Rustylle valkeni asia, jota hänen äitinsä ei ollut hänelle kertonut. Isä oli kuollut ryöstössä ja hänen pikkuveljensä oli nuorisolaitoksessa väkivaltaisesta käyöksestä. Kävi myös ilmi, ettei äiti ollut halunnut huolehtia Nailsia heidän luokseen Yhdysvaltoihin, joten Rusty otti ensin selvää, olisiko hänellä mahdollisuutta hankkia veljeensä huoltajuutta ja saada häntä kotiin kanssaan, kun äiti ei halunnut olla enää missään tekemisissä.
Jälleennäkeminen oli tunteikas, eikä Rustyllä meinannut itsellään pitää pokerinaama kun häntä vihaisena ja ennenkaikkea huolestuneena meinasi itkettää kokoajan, mutta hän teki lupauksen siitä, että veisi Nailsin vielä kotiin. Voidakseen toteuttaa tämän, hänellä täytyi olla vakituinen työpaikka ja kelvollinen asunto. Kouluttamattomalla nuorukaisella ei juuri ollut vaihtoehtoja, mutta hän ei suostunut luovuttamaan. Hyvistä yhteyksistä ja laajasta tuttavaverkosta oli hyötyä, sillä hän päätyi lainaamaan rahat vähän hämärämmiltä ihmisiltä ja osti itselleen konkurssiin ajetun räkälän sekä samalla bisneksen. Lainan ehtoihin kuului, että hän jatkaisi samaa toimintaa, mitä aiemmat omistajat eli hankkisi asiakkaat, toimisi linkkinä heidän ja asiakkaidensa välillä, välittää pyyntöjä sekä tavaraa kysymättä ja pitäisi liiketoiminnan peitossa pyörittämällä samalla baaria. Hän tietysti saisi lainan anteeksi, oman osuutensa ja toimivan bisneksen. Teknisesti se kelpasi työpaikasta ja räkälän takahuonetta myöten kunnostettuaan se kelpasi myös asuintiloista ja Rusty sai huoltajuuden veljeensä Nailsiin. Juottola on nimetty heidän lempinimiensä mukaan Rusty Nailsiksi ja kun Rustylle selvisi pikkuveljen jengikytköksistä, hän osti bisneksellään tiensä jengin riveihin, koska hänestä oli puhtaasti vain hyötyä, jos jengillä olisi pääsy mihin tahansa tarpeisiin hänen kauttaan. Ei jengillä ollut alunperin niin väliä, mutta hän halusi vahtia veljensä tekemisiä, tämän väkivaltaisuuksiin taipuvan historiansa takia. Sittemmin jengistä on tullut perheeksi verrattava, tässä puolen vuoden aikana.
>>>>>Vahvuudet: Verbaalisesti lahjakas, hyvin verkostoitunut, hyvä valehtelemaan, keksii keinot selviytyä mistä tahansa katastrofista, omistaa bisneksen neutraalilla maaperällä, omaa hyvän lauluäänen, pikkuveli Nails
Heikkoudet: Hyväuskoinen, helposti hurmattavissa, tunnekuohuissa ei ajattele järkevästi, nopea tulistumaan, helposti addiktoituva, aina väsynyt kun pyörittää baaria käytännössä yksin, pikkuveli Nails