Riitti: Beate joutui keskelle Haadeksen viikkoa vailla mitään tietoa jengitoiminnan realiteeteista. Jo alkuhetkinä tyttö kuitenkin ymmärsi, ettei Cerberus ollut aivan sitä, mitä hän oli toiveissaan elätellyt. Hän löysi itsensä täysin nokkimisjärjestyksen pohjalta, tekemästä mitä viheliäisimpiä pikkuhommia jenginsä ylempiarvoisille, puhumattakaan niistä vaarallisemmista tehtävistä, minne cerberuskokelas enempiä kyselemättä passitettiin. Toki Beate myös pakotettiin vuodattamaan yhtä ja toista menneisyydestään, eli ei liene yllätys, että ripperin historian kipukohdat on varsin hyvin monien jengitovereiden tiedossa. Tuo kaikki tapahtui arvatenkin syvässä halveksunnan ja nöyryyttämisen hengessä, mistä johtuen tyttö on edelleen katkera monia ylempiään kohtaan.
Vaikka Beate olikin alusta saakka altavastaajan asemassa, onnistui hän kuitenkin aina suorittamaan hommansa ilman suurempia ongelmia, mitä nyt joskus parin mutkan kautta. Siksi hän yleni reilun vuoden kipuilun jälkeen ripperin asemaan. Näillä näkymin hierarkiassa ylenemistä ei ole tiedossa, vaikka ripperi olikin mukana ansiokkaalla Rocky-keikalla. Beaten hankalalla luonteella ja kyseenalaisella maineella saattaa olla jotain tekemistä asian kanssa.
Tie Cerberukseen: Henkilökohtaisista syistä Beate ampui kuoliaaksi erään miehen, joka sattui olemaan Cerberus-jengin mustalla listalla. Kun tieto tapahtuneesta kulkeutui Malys Ballaran korviin, innostui hän syvästi ajatuksesta "pikkutytöstä" lahtaamassa hymynaamoja. Siksipä hän ehdotti Ruoskalle tytön värväämistä alaisekseen, eli ei mennyt kauaakaan kunnes helvetinkoirat ottivat Beateen yhteyttä. Koska Beate oli tuohon aikaan lainsuojaton ja lisäksi alaikäinen, niin liittyi hän porukkaan huojentuneena. Ikänsä hän joutui tosin valehtelemaan, eli Beate joutuu salailemaan todellisia ikävuosiaan vielä tänäkin päivänä.
Suhtautuminen~Smileys: Tätä nykyä Beatella on kasvavia vaikeuksia erottaa ystävät vihollisista. Kenties hän on saanut liian monta kertaa pataan omiltaan, ja toisaalta yllättävää apua vääriltä tahoilta, ettei hän yksinkertaisesti voi vihata Smileytä enää samalla tavalla kuin ennen. Älä kuitenkaan käsitä väärin - tyttö kyllä mielellään ajaisi Hymypojan ja muutaman muun valitun tapauksen päältä rekalla vain tilaisuuden saadessaan. Se ei kuitenkaan poissulje sitä faktaa, että eräs hymynaama on ujuttautunut aika ikävällä tavalla Bean psyykeen sisälle.
Hazard Hooligans: Häpeä ja epämääräinen kauna määrittelevät Beaten Hazardi-suhdetta vahvasti. Toisaalta häntä kaduttaa Rockyn murha ja siinä mukana oleminen, mutta toisaalta hän ei voi antaa anteeksi Ruoskan kuolemaa (mikä tuli melkoisena yllätyksenä myös Beatelle itselleen).
Cerberus: Beate arvostaa jengin jäsenyyden ja hierarkian suomaa turvaa, mutta samalla hän inhoaa sitä, miten yläarvoiset kohtelevat alempiaan kuin saastaa. Toisaalta tyttö on oppinut vähitellen myös arvostamaan eräitä jenginsä jäseniä - hän on jopa ystävystynyt muutamien kanssa, vaikka tiettyjen helvetinkoirien kanssa suhde onkin kärjistynyt sitten ihan toiseen suuntaan.
AFRAID, BUT NOT EASILY INTIMIDATED
Luonne:Beaten tapauksessa olisi melkeinpä helpompaa kertoa, mitä kaikkea tyttö ei ole: Iloisuus, hilpeys ja hyväntahtoisuus ovat äärimmäisen kaukana tytön persoonallisuuden piirteistä. Päinvastoin, nuorukainen on sulkeutunut, etäinen ja kylmäkiskoinen miltei ketä tahansa kohtaan, eli lienee sanomattakin selvää, että Beateen on äärimmäisen vaikea tutustua. Hän suhtautuukin muihin hieman epäterveellä neuroottisuudella, eikä ole senkään vuoksi omiensa joukossa mitenkään suosittu hahmo. Sitä paitsi tytöllä on vähän outo huumorintaju ja taipumus avata suunsa väärässä paikassa.
Beatella on epävakaan ja ristiriitaisen henkilön maine: Hän on usein hiljainen, mutta ärtyessään paha suustaan; Fiksu, mutta toisinaan täysin ajattelematon; Pohjimmiltaan oikeudenmukainen, mutta silti hän sortuu helposti väkivaltaan. Tyttö saattaa kiihtyä nollasta sataan pienimmästäkin ärsykkeestä, ja vaikka hän osaakin olla miltei mielipuolisen rohkea, elää hän kuitenkin jatkuva pelko seuralaisenaan.
On myös mahdollista, että Beatella ei ole ihan kaikki muumit laaksossa. Joskus hänellä on vähän sellainen olo, ettei hän ole oikeasti läsnä; hän on jossain muualla, tarkkailemassa itseään ulkopuolelta - tai ehkä se on vaan mielikuvituksen vilkkautta. Tytön psyyke joka tapauksessa on kuin lekalla hakattu, eli tuskinpa se on ihmekään, ettei hänen päässään ole ihan kaikki kohdallaan. Beate kuitenkin suhtautuu hieman harhaiselta vaikuttavaan maailmaansa tyynesti, sillä kyllähän hän tietää, että Adelaidesta löytyy pahempiakin mielipuolia kuin hän.
Ei nuorukainen silti mikään menetetty tapaus ole. Vaikka hän on ripperi-uransa aikana tehnyt itsekin pahoja asioita, lymyää tuon sisimmässä yhä ripaus jotain inhimillistä, jota elämän sietämättömyys ei ole onnistunut vielä tuhoamaan. Siksi Beate saattaakin puuttua epäoikeudenmukaisuuksiin vaikka oman hyvinvointinsa uhalla, mikä kieltämättä liittyy myös siihen, että tytön itsesuojeluvaisto on hieman rampautunut kaiken hänen kokemansa jälkeen. Tavallaan Beate uskoo, ettei hänellä ole mitään menetettävää, mutta tiukan paikan tullen nostaakin sellaiset asiat yllättäen päätään. Kenties nuorukaisella on sisäsyntyinen tarve olla lojaali jotakuta kohtaan, ja siksi hän onkin antanut Cerberukselle paljon - joskin kiitosta siitä hän on saanut vain harvoin.
CAN YOU SEE ME NOW?
Ulkonäkö:Beate on noin 168 senttiä pitkä, vartaloltaan hoikka, miltei poikamainen nuori nainen. Hänellä on solakat jalat ja näppärät kädet, eikä hänen vartalossaan ole juuri mitään ylimääräistä. Yleisvaikutelman perusteella tyttöä voisi kuvitella heiveröiseksi, mikä olisi kuitenkin julkea virhearvio. Mitä tyttö jää häviölle koossa ja voimassa, korvaa tuo nopeudella, oveluudella ja ennen kaikkea likaisilla keinoilla. Hän on lisäksi varsin hyväkuntoinen väsymättömän alamaailmassa samoilun jäljiltä, vaikkei tytön hoikassa kropassa oikein lihaksia näykään. Naisellisia muotoja nuorukaisella on melko laihanpuoleisesti; lantio on kapea, eivätkä rinnat ole mitään katseita kääntävää luokkaa. Tytön luusto puolestaan erottuu varsin selkeästi, erityisesti solisluiden, kylkien ja poskipäiden seudulta.
Pehmeät piirteet törmäävät mielenkiintoisella teräviin kulmiin Beaten sydämenmallisilla kasvoilla. Silmät ovat suuret ja mantelinmuotoiset, poskipäät selkeät, mutta pehmeät ja leuka hieman terävä. Tytön huulet ovat väriltään haaleat, ja niiden muoto on kevyt. Beaten silmienväri on jännittävän sinisen: valaistuksen mukaan ne taittuvat joko raudanharmaaseen tai intensiiviseen sähkönsiniseen. Nimenomaan tytön silmät heijastavat vähän liikaakin tuon ajatuksia ja sisäistä maailmaa. Siksi ripperin on usein hankala päättää, että tuijottaako silmiin vai katsoa poispäin – teki hän kummin vain, paljastaa ele silti liikaa. Lienee sanomattakin selvää, että Beate ei hymyile usein, vaikka hymy voisi kenties pukeakin tytön varsin suloisia kasvoja. Tytön ilme on usein tyly ja epäluuloinen, vaikka tuo kovasti yrittääkin ylläpitää mahdollisimman neutraalia julkisivua. Omaksi harmikseen Beate ei kuitenkaan ole mikään pokerinaama.
Beaten iho on huomattavan kalpea, ja ikävä kyllä sillä on vankka taipumus säilyttää mustelmat ja arvet pitkän aikaa. Arpia nuorukainen on ansainnutkin jo muutamia: vasemman reiden ulkosivua koristaa ilkeä, punakka luodinraadelma, ja samanhenkinen on myös tytön oikealla poskipäällä, tosin se arpi on astetta vaaleampi. Lisäksi nuorukaisella on vasemmassa kyljessä aika ikävä, vielä parantumassa oleva jälki puukoniskusta.
Tytön hiukset ovat luonnollisen vaaleat, juuresta hieman tummemmat, ja pituutta niillä on olkapäiden alapuolelle saakka. Otsatukka on hiukan toispuolinen ja kroonisesti pörhössä, leikattu kuitenkin sen mittaiseksi, että sen takaa näkee eteensä. Useimmiten Beate pitää hiuksiaan ponnarilla tai saparoilla – miten vain kunhan hiukset pysyvät pois tieltä. Beatella ei ole tatuointeja, jengin polttomerkkiä lukuun ottamatta. Cerberus-merkki on perin ironisesti poltettu tytön alaselkään, kuin tramp stamp ikään, eikä Beate arvatenkaan päättänyt polttoleiman paikkaa itse. Ainoat lävistykset Beatella on halkaisijaltaan parimilliset renkaat molemmissa korvissa. Ennen tytöllä oli lävistyksiä useampiakin, mutta ajan myötä ne saivat lähteä käytännöllisyyden nimissä. Oli Bealla ennen tapanaan myös suosia shokkivärejä hiuksissaan, mutta tätä nykyä ripperi panostaa siihen, ettei hän tieten tahtoen pyri herättämään huomiota ulkonäöllään. Toki tarkoituksena on myös näyttää ikäistään vanhemmalta.
Vaatetuksessa Beate suosii väritöntä linjaa, eli mustan rinnalla hän käyttää lähinnä harmaata ja valkoista, ja mikään sen räikeämpi on ripperin yllä varsin harvinaista. Mustat farkut, musta huppari ja maiharit, ne kertovat jo aika paljon neidin ulkonäöstä. Nahka kuuluu asiaan jo silkan käytännöllisyyden vuoksi, ja on hyvä mainita, että ripperin maihareissa on totta kai rautakärjet.
DON'T LOOK BACK
Perhe:Isä, Hans Waldeburg, poliisi.
Äiti, Brita W. Oikeuspsykiatri.
Veli, Claus W. 29 vuotta. Yliluutnantti, asuu Saksassa.
Veli, Arthur W. 24 vuotta.
Sisko, Alena W. 27 vuotta.
Menneisyys:Beate syntyi ja kasvoi saksalaisjuurisessa perheessä, johon kuului hänen ja vanhempien lisäksi kaksi veljeä ja yksi sisko. Neljäntenä lapsena Beate jäi kenties vähän huonolle huomiolle, sillä hänen molemmat vanhempansa olivat kiireisinä uraputkessa, eikä sisaretkaan oikein viitsineet katsoa pikkusiskonsa perään. Beate siis varttui enemmän tai vähemmän luonnonvoimien armoilla, tullen ja mennen oman tahtonsa mukaan, kenenkään piittaamatta. Aina silloin tällöin esiintyviin kurinpitoyrityksiin tyttö reagoi välinpitämättömästi, ja lopulta nekin tukahtuivat omaan toimimattomuuteensa. Vaikka nuorimmaisella olikin selkeästi taipumus joutua hankaluuksiin, niin kukaan ei puuttunut asioihin, sillä Beate ei kuitenkaan koskaan sekaantunut mihinkään liian vakavaan. Oli näpistyksiä, pahantekoa ja kaikkea vastaavaa, mikä ei kuitenkaan Adelaiden kaltaisessa kaupungissa saanut hälytyskelloja soimaan. Ei tyttö mikään menetetty tapaus ollut, ei voinut olla.
Vanhemmat olivat aina asettaneet Beatelle kovia vaatimuksia. Hänen odotettiin kouluttautuvan korkealle, ja sisarustensa tavoin hankkivan ylevän ammatin, puolustusvoimiin kenties, kuten toinen veljistä, tai sitten vanhempien jalanjäljissä lääketieteisiin tai lainvalvontaan. Tyttö yrittikin hieman vartuttuaan korjata tapojaan - parhaansa mukaan vastata noihin odotuksiin, ja lukioon päästyään hän pärjäsikin varsin hyvin. Kaikki menikin ihan hyvin, kunnes kurssi kääntyi yhdessä illassa kun tyttö sattui väärään paikkaan, väärään aikaan. Beate oli iltamyöhään kaupungilla koulukavereidensa kanssa, ja ajattelemattomuuttaan he ajautuivat hieman pahamaineiselle seudulle. Heillä oli väärennettyine papereineen pääsy minne tahansa, ja totta kai juuri se baari oli kantapaikka joillekin jengiläisille, psykopaateille sun muille paloitteluraiskaajille. Teinitytöt löysivät nopeasti seuraa, ja jostain syystä Beate roikkui siinä porukassa yöhön asti ja lähti lopuksi erään tyypin matkaan. Lyhyesti virsi kaunis, Beate raahattiin likaiselle syrjäkujalle raiskattavaksi.
Kenties tuollaiset tapahtumat voivat saada ihmisen pois tolaltaan; Paljon hiuksenhienoja säröjä, ja lopulta halkeama. Oli miten oli, seuraavana päivänä Beate varasti isänsä asekaapin avaimet. Aseen vohkiminen ei tuottanut vaikeuksia, sillä asekaapin sisältö ja aseiden käsittely oli tytölle tuttua: olihan tarkkuusampuminen ainoa isä-tytär -aktiviteetti, joka heillä oli koskaan ollut.
Beate palasi onnettomalle tapahtumapaikalle, palasi samaan kapakkaan, eikä miestä ollut loppujen lopuksi edes vaikea löytää. Hän seurasi tuota kotiin, ja samankaltaisella haisevalla kujalla hän ampui miestä päähän.
Beate palautti aseen ja avaimet paikoilleen. Tavallaan hän pääsi kuin koira veräjästä, mutta hänen isänsä oli huomannut aseen puuttuvan juuri sinä yönä kun lähiössä ammuttiin joku, eikä hän sen jälkeen enää pystynyt katsomaan nuorimmaistaan niin kuin ennen. Beate puolestaan muuttui vainoharhaiseksi ja vältteleväksi, mutta kotonaan hän ei enää viihtynyt siellä vallitsevan kuumottavan ilmapiirin takia. Hän vaelteli siellä täällä, eikä mennyt kauaa kunnes hänet löydettiin. Vaikkei poliisit kenties tienneet kuka miehen tappoi, niin jotenkin informaatio säilyi, kulki ja vaihtoi omistajaa. Lopulta Cerberuslaiset saivat tietää, ja toki jengi otti palvelukseensa aseita taitavasti käsittelevän nuorukaisen. Beatella ei ollut parempaakaan vaihtoehtoja kuin jengiin liittyminen, saati sitten muutakaan mahdollisuutta.
©PeurankasvotRANDOM
Vahvuudet:- Taitava käsittelemään erilaisia käsiaseita.
- Hämää herttaisella ulkonäöllään.
- Fyysisesti hyvässä kunnossa & osaa puolustaa itseään myös nujakoinnissa.
- Osoittaa pieniä merkkejä sadomasokismista, eli pystyy olemaan aikalailla vailla empatiaa tarvittaessa.
Heikkoudet:- Hermostuu ja ahdistuu helposti, saattaa kilahtaa.
- Hyvin ambivalentti suhtautuminen jengin yläarvoisiin. Vaikeuksia pitää kielensä kurissa jehujen läsnäollessa.
- Sadomasokismi jälleen, eli saattaa reagoida sekunnin liian myöhään ihan vaan tietääkseen, miltä tuntuu kun joku potkaisee vatsaan.
- Beate on kai unohtanut millaista se on, kun joku on hänelle aidosti mukava, eli tyttö on helposti vietävissä, jos hänelle vain osaa lipevästi esittää reilua kaveria.
Arsenaalissa:* Sarjan 70 Colt, malli O1070A1CS
* Hymypojalta vohkittu rämä pistooli. Ei kannata käyttää
* SIG sauer –miniatyyripistooli, helposti piilotettavissa
* Pippurisumutetta
* Voipi olla muutakin!
Random:- Beate on kaksikielinen: hän puhuu sekä saksaa että englantia, mutta käyttää saksaa äärimmäisen harvoin (lähinnä vihaisena), nyt kun ei ole perheensä kanssa tekemisissä enää nimeksikään.
- Tykkää vanhoista länkkärielokuvista.
- Omistaa juuri ja juuri katsastuksesta läpimenevän harmaan toyotan.
Musiikki:Catch me 
Pääsivu G!B!-KOTISIVUT 
Ke Elo 02 2017, 12:25 kirjoittaja Sturmdragon
Aihe: Beate Elke Waldeburg 
