Marraskuu 2014 - Bernadette Buick

Jo pidemmän aikaa Deetä seurannut Lööppäri pysäytti nuoren naisen änkeytymällä hiirenkorvilla varustettuine mikrofoneineen lähes Deen paidan sisälle asti. Ei sillä, ainakin Lööppäri olisi nauttinut olostaan.

Mitkä ovat tärkeimpiä asioita, joita olet elämässäsi oppinut?
- En minä oo oppinut mitään. Tai, jos nyt tarkemmin mietin, ni ehkä oon sen oppinut että ei kannata isotella... Koska vaikka vois juosta kerran karkuun, se kostautuu aina myöhemmin tavalla tai toisella. Ja voithan sä törmätä niihin ärsyttämiis ihmisiin uudelleenkin. Se on karma se, ja jos ne ihmiset ei sun vittuiluas kosta, niin se on sitten joku vieläkin pahempi, no, juttu, joka sen sulle sit lopulta antaa takas...

Kun olit lapsi, minkälaiseksi kuvittelit elämäsi kasvaessasi vanhemmaksi?
- Ai niin kun kuinka vanhaksi? Oonhan mä jo aika vanha... Yheksäntoista. En oo mikään lapsi enää. *hiljaisuus* Luulin että olisin vähän niin ku mun äiti. Asuisin jossakin hienossa talossa ja perustaisin perheen ja harrastaisin kuntojumppaa ja pilatesta. Ja sit vähän isompana kuvittelin että musta tulis kuuluisa. Joku suosittu... joku. Vaikka malli. Kaikki olis ihailleet mua eikä kukaan ois sanonu että mä olen turha.

Asteikolla 1-10, kuinka lojaali olet jengillesi? Perustele vastauksesi.
- Öö no... Tietysti sanon että jotakin kasin ja kympin väliltä, koska tää on mun jengi ja mä kuulun tähän ja nää on vähän ku mun ihmisiä. Ja me tehään yhessä juttuja ja mä pidän niiden puolia, koska jengi on vähän niin kun perhe. Mut jos kymppi tarkottais sitä, että pitäs olla kamalan vihamielinen muita kohtaan, niin en voi sanoa sitä. En mä muiden kanssa kaveeraa tai mitään että turha sit väittää kenellekään mitään sellasta! Tai jos sä et vaan mainitsis mitään tästä mitä nyt sanoin?

Mikä on suurin turn off?
- Mitä ihmeen kysymyksiä nää on? En kyllä varmasti vastaa tohon. Tätä tietoa kuitenkin jotenkin käytetään mua vastaan, oon ihan varma siitä...

Mitä kadut eniten? Entä mistä olet ylpeä?
- Varmaan kadun sitä että lähin pois kotoa... Ei, ku siitähän mä olen kai ylpeä. Joo. Siitä mä olen kaikista ylpein, että uskalsin lähteä. Ja siitä että pärjään omillani, ilman vanhempia. Kadun vaan sitä etten ole pitäny yhteyttä pikkuveljeen. Mutta kai se pärjää. Ja joskus kadun kans sitä että oon satuttanu ihmisiä joita en edes tunne... Mut kaikkeahan sitä tulee tehtyä kun vähän ottaa, heh heh, eikö niin...

Kuinka uskot kuolevasi?
- *hiljaisuus* No onpas ankee kysymys. En mä halua miettiä kuolemaa vielä, oon nuori ja mulla on elämä edessä. Tai no en tiiä, voihan sitä kuolla koska vaan. Varmaan mä vaan katoan jonnekin, että en silleen ees kuole, mä vaan häviän... Eikä kukaan koskaan löydä mun ruumista tai mitään.

Jos voisit nyt tehdä mitä tahansa, mitä tekisit?
- Just nyt mä varmaan vaan menisin kotiin ja nukkusin. On vähän sellanen olo, tiiätkö. Ei mut sä varmaan haluat jonkun vähän jännemmän vastauksen... No jos mä voisin tehdä ihan mitä tahansa, mä haluaisin matkustaa jonnekin eksoottiseen paikkaan ja tavata uusia ihmisiä. Voisin matkustaa vaikka johonkin tosi kylmään paikkaan.

Jos saisit lukita yhden ihmisen huoneeseen ja kiduttaa häntä 24 tunnin ajan, kenet valitsisit ja mitä kidutuskeinoja käyttäisit?
- No hyi! En mä halua kiduttaa ketään! Enkä mä edes jaksais noin kauaa keskittyä mihinkään tollaseen. Hyi. Ei ketään muutenkaan sais kiduttaa tai sulkea mihinkään, kyllä karma hoitaa nääkin hommat.

Kuka on kohdellut sinua ystävällisimmin koko elämäsi aikana?
- Oikeastaan en osaa sanoa vaan yhtä. Se tyyppi oli tosi ystävällinen joka anto mun asua luonaan sillon kun lähin pois kotoa... Mutta en mä muista enää sen nimeä. Sillä oli vaikee nimi. Ja sit kans yks sellanen tyttö oli mulle tosi ystävällinen kun se pelasti mut yksiltä pahoilta tyypeiltä... Mut ei siitä sen enempää. Ne oli kyllä tosi ystävällisiä enkä mä unohda niitä koskaan. Tai no siis sen nimen mä unohdin mut eihän sitä lasketa, en mä sen tekoja oo unohtanut. Eh.

Hymypoika antaa sinulle kaksi vaihtoehtoa: sinun täytyy syödä jengitoveristasi valmistettu pihvi, tai leikata valitsemasi varvas puutarhasaksilla. Kumman tehtävän suoritat?
- Saanko valita ihan minkä varpaan tahansa? Tai oikeestaan kenen varpaan tahansa? No en kyllä tiiä, en leikkais kenenkään varvasta... Se ois aika ällöä. Mut se pihvi olis jo valmiiks kuolleesta tyypistä, tai siis että se pihvi ois vaan pihvi ja se ei eläis, ni se ois varmaan helpompi. En vaan ajattelis että syön tyyliin naapuriani... Jos mulle ei edes kerrottais kuka se on, varmaan mieluummin söisin sen kaveripihvin. Varpaat kuitenkin elää vielä. Tai siis... ne on kiinni jossakin elävässä, tai siis kyllä sä tajuat mitä tarkotan. Enkä mä ainakaan ite haluais elää ilman mun varpaita.

Lööppäri kiittää, kumartaa, antaa kädenpuristuksen sekä pienen lentosuudelman ennenkuin vipeltää etsimään seuraavan juorunsa uhria.